Sáhttá leat nu ahte it beasa bisuhit iežat olles penšuvnna, sorjavaš makkár oasit penšuvnnas dus leat ja makkár riikkas orut. Bisuheames iežat penšuvnna, de fertet don sáddet midjiide eallinduođaštusa juohke jagi.
Don bisuhat iežat dienasvuđot penšuvnna beroškeahttá das gosa fárret
Don bisuhit iežat sisaboahtopenšuvnna, premiepenšuvnna ja lassipenšuvdna beroškeahttá das makkár riikii fárret.
Dáhkáduspenšuvdna go don fárret
2023 rájes ii leat šat dus riekti oažžut dáhkáduspenšuvnna go orut EU/EEO:s ja Sveiccas. Orut go dahje fárret olggobeallái eará riikii EU/EEO ja Sveicca olggobealde, de ii leat dus riekti dáhkáduspenšuvdnii.
Lea go dus dáhkáduspenšuvdna,nuppástuspenšuvdna dahje maŋisbáhcciidpenšuvdna, de gustojit dat seamma njuolggadusat go almmolaš penšuvnna dáhkáduspenšuvdnii.
Sisaboađu penšuvdnalasáhus go don fárret
Sisaboađus penšuvdnalasáhus mákso lasáhussan dábálaš penšuvdnii. Don sáhtát oažžut penšuvdnalasáhusa sisaboađus jus orut EEO-riikkas dahje Sveiccas dahje fárret eará EEO-riikii dahje Sveicii (EEO lea EO-riikkat, ja Norga, Islánda ja Liechtenstein) dahje eará riikii mainna Ruoŧas lea sosiála oadjebasvuođa šiehtadus.
Orrundoarjja ja vuorrasiiddoarjja jus fárret olgoriikii
Jus orodat ovtta riikkas EO/EES siskkobealde dahje Sveiccas, muhto lea ain viessu Ruoŧas ja mávssát sierragoluid viesus, de sáhtát oažžut orrundoarjaga jus oaivvildat leat eret Ruoŧas eanemusat ovtta jagi. Ovtta jagi maŋŋel don it adno šat assin Ruoŧas.
Olggobealde EO/EEO - guovllu sáhttá orrundoarjja eanemusat máksot guđa mánnui. Jus fárret olgoriikii, de nohká du riekti orrundoarjagii manu maŋŋel go leat fárren.
Jus orodat eará EO/EES riikkas dahje Sveiccas, muhto lea ain viessu Ruoŧas ja mávssát sierragoluid viesus, de sáhtát oažžut vuorrasiiddoarjaga jus oaivvildat leat eret Ruoŧas eanemusat ovtta jagi. Ovtta jagi maŋŋel don it adno šat assin Ruoŧas.
Olggobealde EO/EEO - guovllu sáhttá vuorrasiiddoarjja máksut eanemusat golmma mánnui. Jus fárret olgoriikii, de nohká du riekti vuorrasiiddoarjagii manu maŋŋel go leat fárren.
Rievdadit olgoriikka čujuhusa
Don fertet ieš dieđihit jus fárret ođđa čujuhussii olgoriikkas. Lea dehálaš ahte penšuvdnaeiseválddiin lea dálá čujuhus vai mii beassat saddet máksindieđuid ja eallinduođaštusa.
Vearru dutnje gii orut olggobealde Ruoŧa
Dienas Ruoŧas penšuvnnaid dáfus lea vearrogeatnegas. Orut go eará riikkas ja lea penšuvdna Ruoŧas, de galggat don dábálaččat máksit sierra dienasvearu ássiide geat orrot olgoriikkas(SINK). Orut go eará riikkas go Ruoŧas, de fertet don ohcat sierra dienasvearu olgoriikka orru ássiide (SINK) vearroetáhtas.
Dat sierra dienasvearru rehkenastojuvvo du mánnosaš supmis mas gessojuvvo eret friddjasubmi. Friddjasubmi lea vuođđogeasus maid sáhtát oažžut jus vearuhuvvot gaskaboddosaš vearuin.
Don mávssat dušše vearu dan oasis mii lea badjel dán friddjasubmi. Ráđđehus mearrida friddjasupmi jahkásaččat. Penšuvdna vearuhuvvo dušše dan oasis mii lea juohke manu badjel dan 1/12 oasi 0.77 vuođđosupmis.
Garvve máksit duppal vearu
Ruoŧas leat šiehtadusat máŋgga riikkain maid regulerejit gosa don galggat vearu máksit iežat ruoŧa penšuvnnas. Dat mearkkaša ahte don it galgga dárbbašit máksit vearu ruoŧa penšuvnnas sihke Ruoŧas ja dan riikkas gos orut. Leat go dus gažaldagat penšuvnna vearrogeassima birra go orodat olggobealde Ruoŧa, de sáhtát váldit oktavuođa vearroetáhtain.
Eallinduođaštus
Juohke jagi go orut eará riikkas ja oaččut penšuvnna Ruoŧas, de fertet sáddet duođaštusa ahte ealát vai joatkkát oažžumis penšuvnna. Dat gusto jus dus lea almmolaš penšuvdna dahje maŋisbáhccipenšuvdna ruoŧa penšuvdnaeiseválddiin ja buohcan- dahje aktivitehtabuhtadus dahje eallinreanttu fidnovigi ovddas ruoŧa Dáhkáduskássas.
Eallinduođaštus sertifikáhtta sáddejuvvo jahkásaččat sidjiide geaid ii sahte duođaštit dan elektrovnnalaš lonohallama bokte mii dáhpáhuvvá muhtun riikkaiguin. Ruoŧas lea elektrovnnalaš lonohallan daid riikkaiguin gos eanaš olgoriikkalaš pensionisttat orrot.
Don fertet oažžut eallinduođaštusa dohkkehuvvot muhtun dáin čuovvovaš sajiin: Ruoŧa ambassádas, ruoŧa konsuláhtas, ruoŧa girkus, olgoriikalaš oadjoetáhtas, almmolaš čáliheamis, olgoriikalaš politiijaeiseválddis, olgoriikalaš álbmotregisttareiseválddis. Sadde eallinduođaštusa (liŋka siidui ruoŧagillii)
Jus leat Ruoŧas, de sáhtát maid fitnat bálvaluskantuvrras oažžut veahki. Gávnna lagamus bálvaluskantuvrra
Du penšuvnna olggosmáksin eará riikii
Sáhtát válljet oažžut penšuvnna máksojuvvo du ruoŧa báŋkokontui dahje du eará riikka báŋkokontui. Ruđat sáddejuvvojit seamma beaivvi go olggosmáksimat ruoŧa kontui, 18:át ja 19:át juohke mánu. Vuordimis ádjána olggosmáksinbeaivvi rájes golbma- vihtta báŋkobeaivvi ovdalgo ruđat leat kontos, jus dus lea kontu eará riikkas go Ruoŧas.
Báŋku mii vuostáiváldá sáhttá váldit vuostáiváldi divada ovdalgo ruđat biddjojit du kontui. Jus du háliiduvvon valuhtta ii doaimma, de boahtit mii ruoŧa Penšuvdnaeiseválddit mearridit valuhtta. Jus válljet ruoŧa ruvnno valuhttan, de lea dehálaš iskat iežat báŋkkuin ahte sii sáhttet váldet vuostá ruoŧa ruđaid.
Olgoriikka guoski gažaldagat
Sáhtát váldit minguin oktavuođa jus leat eará gažaldagat.
Telefovdna: +46 498-200 700
E-poasta: international@pensionsmyndigheten.se